maanantai 30. kesäkuuta 2014

Princes krofne (Rio 2014)

Princes krofne on tulee Bosnia-Hertsegovinan alueelta. Krofne-sana itsessään tarkoittaa munkkia ja muistuttaa paljolti skandinaavista laskiaispullaa. Prinsessamunkki ei kuitenkaan ole munkki, vaan tuulihattu, joka on täytetty vaniljakreemillä ja kermavaahdolla. Tein oman version, johon omin vaniljaosan Kinuskikissan kakuntäytteistä (vaniljavanukastäyte) ja lisäsin hitusen vaniljakreemijauheen määrää, jotta sain pursotettavan vaahdon. Muuten tuulihattutaikina oli ihan peruskeittokirjasta.

Mielestäni vaniljakreemi ei päässyt oikeuksiinsa kermavaahdon kanssa. Olisin toivonut vaikka hilloa tai muuta "vahvempaa" makua piristämään tuulihattuja, mutta ehkäpä nämä ovat alunperin tehty jollekin hennolle slaavilaisprinsessalle ja minä olen hieman rouheampaa tekoa. Tuulihattuja on kuitenkin aina kiva syödä ja näitä nautin vahvan, mustan teen kanssa.

Princes krofne-tuulihattu

Princes krofne
Tuulihattutaikina (15 kpl isoja)
1 1/2 dl vettä
75 g voita
1 1/2 dl vehnäjauhoja
3 kananmunaa

Vaniljavanukastäyte:
2 dl kuohukermaa
1 prk (120 g) vaniljavanukasta (Kidius tms.)
1/4 dl + 2 tl vaniljakreemijauhetta tai vaniljakastikejauhetta
 
Kermavaahtoon 1 1/2 dl vispi- tai kuohukermaa

Tuulihatut: Kiehauta vesi ja voi kattilassa. Lisää vehnäjauhot. Sekoita puuhaarukalla, kunnes taikinasta muodostuu kiinteä "pallo". Jäähdytä seos.
Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Käytin sähkövatkainta. Lisää kananmunat yksitellen ja vatkaa hyvin.
Laita uuni lämpiämään 200 C asteeseen. Pursota taikinnasta leivinpaperin päälle ruusukkeita tai nostele taikinapalloja kahdella ruokalusikalla. Paista keskitasolla n. 25 minuuttia. Älä avaa luukkua ensimmäisen 15 minuutin aikana, etteivät tuulihatut lässähdä. Anna jäähtyä.

Vaniljavanukastäyte:
Vaahdota kuohukerma. Sekoita joukkoon vaniljavanukas ja vaniljakreemijauhe. Anna levätä jääkaapissa puolisen tuntia, jotta täyte jähmettyy hiukan.

Vatkaa vispi- tai kuohukerma vaahdoksi.

Täyttäminen:
Leikkaa tuulihatuista yläosa irti. Pursota alaosa ensin vaniljavanukkaalla, sitten kermavaahdolla ja laita yläosa kevyesti päälle.

sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Kana gyros ja tsatsiki (Rio 2014)

Joskus opiskeluaikoina lähikauppakeskuksessa piti putiikkia mukava ulkomailta tullut rouva. Koska luonteeni on utelias, uskaltauduin sisään ja siinä hetken pyörittyäni ja juteltuani rouvan kanssa tilasin girous-rullan. Rulla oli kuin pizzalätty, jonka sisällä oli salaattia, tomaattia, kurkkua, sipulia ja jotain, muistaakseni majoneesipohjaista tms. mausteista kastiketta ja kanaa. Maku ja väri muistutti kermaista currya, ei tomaattipohjaista. Mausteita oli paljon. Ihastuin ja kävin pari kertaa sitä syömässä. Valitettavasti rouvan putiikki ei menestynyt, mutta näin hänet muutamaan otteeseen eri paikoissa myymässä kreikkalaisia tuotteita.

Nyt kun Kreikka on ollut MM-kisoissa mukana tiesin heti, että jotain samantapaista on minunkin kokeiltava. Ongin reseptin Shockingly Delicious-blogista, jossa vaikutti olevan kivanoloinen marinadi kanalle. Wikipedia tiesi kertoa, että kanagyros syödään sinappimajoneesin kanssa eikä tsatsikin, joten ajattelin mennä puritaanisemmalla linjalla. Annoin kuitenkin periksi ja tein tsatsikinkin, sillä kaikki on sallittua ruoan kanssa. Ajatelkaa nyt: aussit yhdistävät annokseen hummusta, juustoa, ja hui! barbeque-kastiketta. Ei hätää, en minä sentään kaikkea sekoita, vaikka pöperöt on joskus, tuota.. eksoottisia. En olekaan ennen törmännyt tsatsikireseptiin, johon tulisi jauhettua korianteria. Korianterin siemenissä on vahva maku ja mietin, että mitenkähän sopii. Sopi loistavasti ja toi pikanttia syvyyttä kastikkeeseen. Valkosipulia raastoin, jälleen, hiukan liikaa, mutta tällä kertaa se oli vain hieman yli rajan. Ajoittainen valkosipulin lemu sallittakoon.

"Kreikka teki kreikat" tuumasi selostaja hämmästyksissään tiistain ottelun päätteeksi, kun Kreikka sai rangaistuspotkun ihan lisäajan lopulla, teki maalin, voitti Norsunluurannikon ja meni jatkoon. Tänä iltana nähdään miten Kreikan käy yllättäjä Costa Ricaa vastaan. Hyvä peli tulossa.

Ihanaa kesäruokaa

Kana gyros ja tsatsiki 
Tsatsiki:
1/2 kurkkua
250 g kreikkalaista jogurttia
2-3 valkosipulin kynttä
1/4 tl korianterin siemeniä
1 tl valkoviinietikkaa
(1/2 tl kuivattua tilliä)
suolaa
mustapippuria
sitruunamehua
oliiviöljyä

Marinadi kanalle:
4 valkosipulin kynttä
2 rkl sitruunamehua
2 tl valkoviinietikkaa tai balsamicoa
2 rkl öljyä
1 rkl kreikkalaista jogurttia
1 rkl kuivattua oreganoa
suolaa
mustapippuria

500 g luutonta kanaa, filettä tms.

Tarjoiluun: 4 pitaleipää, tuoretta tomaattia, punasipulia, kurkkua, paprikaa, salaattia

Tsatsiki: Raasta kurkku ja puristele ylimääräinen kurkkumehu pois. Laita kurkkuraaste kulhoon ja raasta mukaan valkosipulin kynnet. Jauha korianterin siemenet morttelissa hienoksi ja lisää joukkoon. Lisää loput ainekset ja laita jääkaappiin maustumaan ainakin tunniksi.

Marinadi kanalle:
Raasta valkosipulin kynnet ja sekoita ainekset yhteen. Peitä kananpalat marinadilla ja anna marinoitua tunnin verran.

Tällä välin valmistele muut ainekset. Pilko tomaatit, hienonna punasipulit, kurkku, paprika ja pese salaatti jne.

Ota kana jääkaapista. Pyyhi enin marinadi pois ja paista kananpalat kypsiksi. Anna levätä viitisen minuuttia ja leikkaa sitten liha paloiksi.

Täytä pitaleivät paistetulla kanalla, kasviksilla ja tsatsikilla ja nauti.


perjantai 27. kesäkuuta 2014

Kamerunilainen suya ja jollof Ghanasta (Rio 2014)

Nyt ei teksti luista. Liekö syy siinä, ettei pelejäkään ole telkkarissa. Eilen menin jo aikaisemmin nukkumaan - ei vaan pystynyt seuraamaan palloa. Univelka kasautui. Meillä nukutaan kyllä hyvin, mutta pienimmäinen taimi herää viimeistään seitsemältä ja mulle jää siis vähänlaisesti nukkumisaikaa. Toisaalta, kerrankin voi harrastaa!

Niinpä aamulla, kun pienimmäinen söi ja sotki aamupuuron kanssa, mittailin mausteet ja muut kulhoon ja leikkasin pihvit suikaleiksi mukaan. Näin oli lihat marinadissa. Sen lisäksi laitoin jo jollof-riisin mausteet pikkupurkkiin valmiiksi. Jos olisin ollut oikein tehokas, olisin hienontanut sipulitkin, mutta piti välillä hengähtää ja hoitaa muita asioita, kuten aamupalaa muillekin, tyhjätä astianpesukone, pistää pyykkikone pyörimään, lastenohjelma pyörimään, auttaa keskimmäistä Minecraftissa, pedata peti, lukea ja leikkiä, jne jne. Ja syödä itsekin aamupalaa...

Suya on vartaassa grillattua lihaa, ikäänkuin shish kebab tai sashlik. Kamerunissa ja ympäröivissä maissa suya on suosittua katuruokaa, enkä yhtään ihmettele. Tämä oli todella helppo tehdä! Söimme vartaita lounaaksi. Marinadi teki lihan maukkaaksi eikä tulisuus lyönyt yli, sillä kaksi pienimmäistä tainta pistelivät suyaa poskeen antaumuksella. Myös riisi oli onnistunut ja siitä jäi huomiselle, joten sitä jatkokehitän jotenkin.

Alkuperäinen resepti täältä.


Kamerunilainen suya
n. 500 g naudan grillipihviä sisäpaistista tai vastaavaa
1 tl sokeria
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl jauhettua inkivääriä
1 tl paprikaa
1 tl kanelia
ripaus chilijauhetta
1 1/2 tl suolaa
1 dl mantelirouhetta tai muuta pähkinää rouhittuna
ruokaöljyä

Leikkaa liha n. 1 cm:n levyisiksi, 5-7 cm:n pituisiksi suikaleiksi. Sekoita sokeri, mausteet, rouhitut pähkinät yhteen ja tee niistä öljyn kanssa marinadi. Sotke lihan kanssa yhteen ja pujota kuuteen vartaaseen. Muista liottaa puiset tikut! Anna maustua jääkaapissa muutama tunti.
Ota lihat huoneenlämpöön puoli tuntia ennen grillaamista. Paista keskilämmöllä n. 7 minuuttia.


Jollof-riisi Ghanasta
4-6 hengelle
4 rkl ruokaöljyä
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 laakerinlehti
2 tl currya
1 tl paprikaa
1/4 tl kanelia
1/4 tl cayennepippuria
1 tl suolaa
ripaus timjamia
mustapippuria
1 tlk (400 g) murskattua tomaattia
4 dl vettä tai kanalientä
2 dl riisiä

Hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuumenna korkeareunaisella pannulla ruokaöljy ja paista sipulit pehmeäksi. Lisää mausteet ja paista pari minuuttia. Kaada joukkoon tomaattimurska ja vesi. Kun liemi kiehuu, lisää riisi ja sekoita. Hauduttele kannen alla silloin tällöin sekoittaen 30-45 minuuttia.


Pavlova (Rio 2014)

Terveiset Australiasta! No enhän mä siellä ole enkä ole koskaan käynyt, mutta pavlovaa on tullut tehtyä useampaankin otteeseen, vaihtelevalla menestyksellä. Meillä ei ole yleiskonetta (vielä?), sillä käsivatkaimella ja sauvasekottimella on pärjätty tähänkin asti. Täytyy kyllä sääliä vanhaa vatkainta; se ei oikein tykkää kun mä rääkkään sitä viiden tai kuuden valkuaisen marengilla. Tällä kertaa sain ystävältä lainaksi yleiskoneen pavlovan tekemistä varten ja testimielessäkin. Kyseinen Bosch toimi ihan mukavasti ja pavlovastakin tuli ilmava.

Toinen hyvä kikka oli käyttää Siro erikoishienoa sokeria, joka suli paremmin taikinaan kuin normisokeri.

Pavlova oli tietysti syöty ennen kuin kukaan ehti sanoa "Australian pavlova." Tämä onkin meidän perheessä suosikkiherkkuja ja kokin näkökulmasta helppo tehdä. Keltuaiset voi käyttää esim. hollandaise-kastikkeeseen, bretagnelaiseen voikakkuun tai vaikkapa rikkaaseen kermapastakastikkeeseen. Itse käytin keltuaiset baijerilaiseen kermaan.
Herkkua Ausseista

Pavlova
5 kananmunan valkuaista
1 dl sokeria
1 1/2 dl Siro erikoishienoa sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl valkoviinietikkaa
2 tl maissijauhoa (Maizena)
3 dl kuohu/vispikermaa
hedelmiä, marjoja tms.

Vatkaa valkuaiset valkeaksi vaahdoksi ja lisää sitten sokeria vähitellen. Vatkaa huolellisesti jokaisen lisätyn sokeriannoksen jälkeen. Lisää sitten Siro-sokeria vähitellen ja vatkaa, vatkaa vaan.
Sekoita viimeiseksi vaniljasokeri, viinietikka ja maissijauho.
Laita uuni lämpiämään 200 C asteeseen.
Piirrä leivinpaperille ympyrä, halkaisijaltaan n. 25 cm. Lappaa marenki pellille ympyrän sisään ja tasoita. Jätä reunat hieman korkeammiksi kuin keskusta, jotta saat kakkupohjasta kuin pesän.
Laita pavlova uuniin ja vähennä asteet heti 120 C asteeseen. Paista tunti ja laita sitten lämpö pois. Anna pavlovan jäähtyä uunissa.
Täytä ja koristele pavlova hieman ennen tarjoilua. Näin marenki ei vety.
Vatkaa kerma vaahdoksi ja koristele hedelmillä tai marjoilla.

torstai 26. kesäkuuta 2014

Ranginak (Rio 2014)

Persialainen keittiö on viime aikoina kiinnostanut minua. Mututuntumalta (siis, telkkarista opittuna...) tiesin, että ruoka on monipuolista ja yhtymäkohtia löytyy niin Keski-Aasian kuin Israelin suuntaan. Hankin vähän aikaa sitten Yotam Ottolenghin Jerusalem-keittokirjan, vihdoin, ja voin sitä lämpimästi suositella, vaikkei se varsinaisesti persialaista keittiötä edusta. Hankintalistalle voisin lisätä vaikka Persiana- tai Pomegranates and Roses-kirjan Löysin valtavasti ihania herkkuja, mm. täältä, täältä ja täältä, mutta päädyin tekemään Turmeric and Saffron-blogin taatelijälkiruokaa, ranginakia.

Aina välillä uutta reseptiä lukiessa ja viimeistäänkin tehdessä tulee miettineeksi, että näinköhän tämä toimii ja mitähän tästä tulee. Näin kävi jauhoja paahtaessani ja epäilys valtasi mielen. Luotin kuitenkin emäntäkoulusta saatuun oppiin: mikä tahansa resepti onnistuu kyllä. Ja niin onnistuikin.

Käytin vehnäjauhojen sijasta grahamjauhoja, jolloin jauhojen paahtoasteen tunnistus oli hankalampaa, onhan grahamjauho ruskeampaa kuin pelkkä nisujauho. Voita ja öljyä jauhoihin lisätessä tuli mieleen, että tämähän on kuin juustokakkua tekisi, siinähän voita sekoitetaan keksimurskaan. Siinä ainoa yhteinen tekijä onkin, sen verran eksoottinen ruoka ranginak on. Mutta hauska se on, mausteinen ja hieman makea jälkiruoka, jota voi kuvitella syövänsä iltapäiväteellä palatsissa palmujen huojuessa ulkona. Tämä on loistava pari kupposelle teetä, tai vaikka vaniljajäätelölle.

Alkuperäinen ohje siis täältä.


Ranginak
450 g pehmeitä taateleita 
250 g saksanpähkinöitä (käytin pekaani- ja saksanpähkinöitä)
1/3 tl kardemummaa
3 3/4 dl grahamjauhoja
voita ja öljyä
1/2 tl kanelia

Koristeluun: tomusokeria, kookoshiutaleita, mantelilastuja, pistaasipähkinöitä

Rouhi pähkinät ja paahda niitä kuivalla pannulla 3-5 minuuttia keskilämmöllä. Laita kulhoon jäähtymään.

Poista taateleista kivet ja pilko ne pieniksi. Sulata 2 rkl voita kattilassa, lisää taatelit ja keitä 5 minuuttia tai kunnes ne ovat pehmenneet. Lisää tarvittaessa 1/2 dl vettä. Sekoita etteivät taatelit pala pohjaan. Lisää pähkinät ja kardemumma, sekoita hyvin. Keitä pari minuuttia. Tavoitteena on taatelinen, jähmeä hillo. Anna jäähtyä.

Paahda grahamjauhoja paistinpannussa keskilämmöllä 7-10 minuuttia. Lisää sitten 4 rkl voita ja sekoita voi jauhoihin huolellisesti. Lisää vähitellen öljyä (minulla meni noin, korkeintaan 1 1/2 dl) saadaksesi tasaisen tahnan.
Levitä tarjoiluastian pohjalle puolet jauhosta, ripottele päälle kaneli. Lisää sitten päälle taateli-pähkinäseos ja taputtele tiiviiksi. Levitä päälle loput jauhosta.

Siivilöi päälle reilusti tomusokeria ja koristele kookoshiutaleilla, mantelilastuilla ja rouhituilla pistaasipähkinöillä.

Ranginak


keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Brigadeiros (Rio 2014)

Minulla oli jo listalla Brassi-ruoka feijoada, mutta tietääkö kukaan onko missään myynnissä farofa-jauhoa? Onko se sama kuin tapioka? Ilmeisesti ei. Tehdessäni kuubalaista mustapapupataa, haikailin jo silloin feijoadan perään, muttei se vieläkään antaudu mulle. Joku päivä, joku päivä...

Mutta tässä siis maailman helpoin suklaaherkku. Brigadeiros on yhdensortin tryffeli tai brasilialainen brownie suupalamuodossa - tai tällaisia asioita minulle tulee heti mieleen. Kondensoitua maitoa keitetään voinokareen ja kaakaojauheen kanssa, jäähdytetään ja pyöritellään palloiksi. How easy is that! Mutta seikkailuksi meni.

Tässä brigadeiros

Puoliso lähti kauppaan ja tilasin kondensoitua maitoa. Mittasin jo kaakaot kattilaan ja avasin tuodun purkin. Öö, aika ruskeaksi ja kiinteäksi on maito mennyt. Oho, olikin karamelisoitua kondensoitua maitoa. Purkeissa todellakin on samaa näköä. Ei se mitään, sisältö on eteläamerikkalaista, nimittäin dulce de leche! Dulce de leche on maitoa, jota on keitetty iät ja ajat. Silloin maito muuttaa väriä ja makua ja tuloksena on kinuskia, sitä samaa mitä laitetaan mm. banoffeeseen. Samaan tulokseen pääsee kun keittää kondensoitua maitotölkkiä sen neljä tuntia vesihauteessa.

Kondens... eikun karamelisoitua maitoa

Tein reseptin pikamuutoksen ja ryhdyin tekemään alfajores-keksejä dulce de leche-täytteellä. Alfajores on voinen keksi, johon käytetään maissijauhoa ja jossa täytteet vaihtelevat. Brasiliassa alfajores on päällystetty suklaalla - kuulostaa jotenkin isokaloriselta ja makealta, ökykeksiltä!

No enhän minä sitten saanut alfajores-keksejäkään tehtyä, ainakaan kunnolla. Tein lusikkaleipien reseptillä, jossa osan jauhoista korvasin maissijauholla. Taikina oli hankalaa käsitellä (no ihme...) ja lisäsin hieman vettä jotta sain taikinaa kasaan. Pikkuleivistä tuli liian paksuja, mutta täyte suoraan purkista oli hyvää. Kuorrutin vain puolet keksistä sillä se näytti silmään hyvältä. Lopputulos oli todellakin ökykeksi. Öhhöh sanoi vatsa. Perhe kuitenkin pääasiassa tykkäsi (sanoivat öhhöh) ja kaappiin jäi vielä puolet karamelisoidusta kondensoidusta maidosta. Jäätelön kanssa sitä ja sekaan pähkinöitä niin saadaan Snickersiä!

Alfajores-sinnepäin-keksit

Brigadeiros olikin sitten helppo nakki alfajores-sekoiluun verrattuna. Herkku ja koukku on tehnyt näitä, samoin Mimmi ja moni muu. Sanotaan, että karkki on nimetty brigadeiro Eduardo Gomesin mukaan, joka toimi mm. ilmailuministerinä 40-50-luvulla ja pyrki kahdesti Brasilian presidentiksi, muttei tullut valituksi. Hän oli komea mies ja virallisen vaalikampanjan lisäksi liikkeellä oli lause: Vote no Brigadeiro que é bonito e é solteiro. Näin Brasiliassa...

Brigadeiros
1 tlk kondensoitua maitoa (397 g)
3/4 dl kaakaota
nokare voita
1 dl suklaaströsseleitä

Sekoita kondensoitu maito ja kaakao kattilassa. Lisää voi ja kuumenna. Keittele keskilämmöllä n. 10 minuuttia, jolloin maito paksunee ja siitä tulee yhtenäinen massa (kokeile liikuttaa kattilaa). Sekoita koko ajan. Kaada massa kulhoon jäähtymään, älä raaputa pohjaa (saattaa olla palanutta maitoa). Anna levätä jääkaapissa neljä tuntia. Kaada suklaaströsselit lautaselle tai kulhoon. Ota teelusikalla massaa ja pyörittele strösselissä.

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Poulet de Kedjenou (Rio 2014)

Yksi mielenkiintoisimpia juttuja Rio 2014-haasteen kanssa on ollut tutkia uusien maiden reseptejä. Kuinka moni tietää, millaista ruokaa syödään Norsunluurannikolla, käsi ylös? En minä ainakaan tiennyt, ennen tätä. Valitsin reseptiksi suositun kedjenoun, joka on eräänlainen pataruoka. Kananliha haudutetaan suljetussa saviastiassa, ilman lisättyä nestettä, jolloin aromit tiivistyvät. Crockpot tai vastaava haudutin olisi tähän ihanteellinen, mutta en omista kyseistä vempainta, joten tein kanan ihan perinteiseen isoon paistinpannuun ja liedellä. Tähän reseptiin tuli hiukan vettä tölkkitomaattimurskan lisäksi, mikä ei haitannut. Tunnin kiehutusajalla neste pikkuhiljaa väheni kannen alla, joten sain mielestäni rakenteeltaan sopivaa pataa. 

Maku oli hyvä. Mausteet osuivat kohdilleen ja osa perheestä santsasi, mikä on aina miellyttävää kokille.... Mainittakoon, että pataan voi laittaa monenlaista kasvista, yleisimmät ovat reseptissä mainittu kesäkurpitsa, mutta myös munakoisoa, paprikaa ja tuoreita tomaatteja. Lihana käytin broilerinkoipia, joista poistin työllä ja vaivalla luut. Suosittelen vaikka rintapaloja, joista on helpompi poistaa luut tai sitten jättää luut paikoilleen ja hauduttaa pataa hieman kauemmin.


Poulet de Kedjenou
Broileria
1 kesäkurpitsa
1 tlk tomaattimurskaa
3 valkosipulin kynttä
1 sipuli
3 laakerinlehteä
1 tl timjamia
2 tl inkivääritahnaa
punaista chiliä tai chilihiutaleita
suolaa
mustapippuria

Poista broilerinlihasta luut ja paloittele. Kuutioi kesäkurpitsa. Silppua sipulit. Poista chilistä siemenet ja hienonna.
Lorauta isoon paistinpannuun tai kattilaan reilusti öljyä ja ruskista broileri. Lisää sitten kesäkurpitsa ja sipulit. Paista muutama minuutti, jotta kasvikset pehmenevät. Lisää loput ainekset ja sekoita hyvin.
Anna porista miedolla/keskilämmöllä kannen alla tunnin verran.
Tarjoile riisin kera.

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Kana-mangotostadat (Rio 2014)

Tänään kisakeittiössä meksikolainen keittiöön. En halunnut lähteä kokeilemaan chiliä tai tortilloita, vaan silmiin osui kana-mango tostadat. Tostadat tarkoittavat tässä reseptissä tortillasipsejä. Isompia en kuitenkaan löytänyt kaupasta, vaan päädyin ostamaan tuollaisia kippomallisia Taco Tubseja. Kätevää sinänsä, mutta käytännössä ne sipsit, varsinkin jos löytää pyöreitä, ovat parempia, jotta näistä saa suupalakokoisia.
Kana ja mangotostadas maistuu mainolle, jotenkin raikkaan eksoottiselle mangon ansiosta ja tästä riittääkin mukavasti pienelle joukolle naposteltavaksi vaikka juhliin.

Kana-mangotostadat
3 paistettua kanankoipea
Puolikas mango
1/2 iso punasipuli
½ - 1 punainen chili
vähän tuoretta korianteria
1 lime
loraus öljyä
suola, pippuria
2 avocadoa
Maissilastuja,  mini taco tubseja tms.

Poista kanoista luut ja silppua kananliha. Kuutioi mango. Silppua punasipuli ja chili ja korianteri. Yhdistä kulhossa ja lisää puolikkaan limen mehu ja ruokaöljy. Mausta suolalla ja pippurilla.
Puolita avocadot ja koverra sisus kulhoon. Muussaa haarukalla ja lisää joukkoon toisen limen puolikkaan mehu. Mausta suolalla.
Laita jokaiselle maissilastulle ensin avocadoa ja sitten kanasalaattia. Koristele tarvittaessa korianterilla.

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Argentiinalainen pihvi ja chimichurri (Rio 2014)

Oi jospa asuisi Argentiinassa! Jotenkin tuntuu, että mulle kävisi asado-meininki: grillattua lihaa ja kasviksia, hedelmiä tai jotain makeaa jälkiruoaksi. Suomen grillikausi on vähän lyhyenlainen ja sikäläinen grillauskulttuuri on paljon laajempi, onhan se olennainen osa argentiinalaista keittiötä.

Pihvin sijaa toimitti tässä paistista leikatut pihvit. Marinointiaika olisi saanut olla pidempi; nyt tuli makua vain hätäisesti, niinkuin joskus on tämä ruoanlaittokin, vähän hätäistä. Chimichurri toi pihvin makua hyvin esiin. Ensin epäilin, että tykkäänkö yrttiöljystä ollenkaan etenkin kun mulla on huonoja muistoja viinietikasta. Niin vaan oli sopivasti happoinen eikä jyrännyt.

Pallokentällä Argentiina jyräsi juuri Iranin. Tai ei oikeastaan jyrännyt, vaan kisa oli loistavaa peliä koko ajan. Olisin suonut voiton Iranille, mutta minkäs teet, taas oli Messi maalintekijänä. Ainoa maali tuli ihan loppumetreillä, joten olisi tarvittu pienoinen ihme tasapeliin.


Pihvit ja chimichurri
Naudan pihvejä; entrecote tms.
Marinadi:
suolaa ja mustapippuria
valkosipulin kynsiä
ruokaöljyä
fariinisokeria

Chimichurri
Iso nippu korianteria
nippu persiljaa
tuoretta oreganoa
2 valkosipulin kynttä
2 rkl valkoviinietikkaa
2/3 dl öljyä
½ tl suolaa 
½ tl mustapippuria

Pihvi: Suolaa ja pippuroi pihvi. Raasta valkosipulin kynnet. Sekoita yhteen öljy, sokeri ja valkosipuli ja kaada marinadin ainekset pihvin päälle. Anna marinoitua jääkaapissa vähintään kaksi tuntia.

Chimichurri: Laita korianteri, persilja, oregano ja valkosipuli tehosekoittimeen ja surrauta sekaisin. Lisää viinietikka ja koneen käydessä valuta joukkoon öljy. Hämmennä mukaan suola ja pippuri. Chimichurri säilyy jääkaapissa viikon.


perjantai 20. kesäkuuta 2014

Tumma inkiväärikakku (Rio 2014)


Yllättäen vaikeimmat "keittiöt" ovat olleet ne kaikkein tutuimmat. Esimerkiksi ranskalainen keittotaito käsittää niin paljon klassikoita, että on vaikea valita mitä oikein tekisi. Vähän sama juttu on englantilaisen keittiön kanssa. Fish and chips? Lemon posset? Shepherd's pie? Tea and cakes and scones?

Sinne teepuolelle mennään tällä kertaa. Silmiin osui April Bloomfieldin kirjasta inkiväärikakku ja vähän myöhemmin törmäsin samantapaiseen reseptiin rouva Hendersonin You Are All Invited-kirjassa. Reseptit olivat lähes identtiset ja niiden pohjalta tein oheisen kakun. Kakun kanssa olisin halunnut sitä englantilaista paksua kermaa, clotted cream, mutta kun kakkua tehdessä oli sunnuntai enkä minä silloin lähde kauppaan kuin äärimmäisessä hädässä, niin kerman valmistus sai jäädä toiseen kertaan. Tönkkökerman paikkaa sai paikata kermavaahto.

Tämä postaus olisi ollut omiaan eiliselle, kun Englanti pelasi Uruguayta vastaan, mutta juhannusaattoa on vietetty netin saavuttamattomissa mökillä. Mä fanitan Englantia ja harmikseni tappio tuli. Seuraava peli on tiistaina 24.6 Costa Rican kanssa. Onnea peliin; sitä tarvitaan, sillä Costa Rica on ollut yllätyksellinen ja voittanut sekä Italian että Uruguayn. 

Tumma inkiväärikakku
Tumma inkiväärikakku
125 g voita
1 3/4 dl fariinisokeria
2 kananmunaa
4 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl jauhettua inkivääriä
ripaus suolaa

2 kukkuraista desiä (275 g) tummaa siirappia
2 tl inkivääritahnaa tai tuoretta inkivääriä raastettuna
5 rkl maitoa
1/2 tl soodaa

Anna voin pehmentyä huoneenlämmössä. Laita uuni lämpiämään 180 C asteeseen ja vuoraa pitkovuoka.
Vatkaa pehmeä voi ja fariinisokeri vaaleaksi. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Sekoita joukkoon jauhot, inkivääri ja suola. Lisää siirappi ja inkivääritahna. Sekoita maito ja sooda lasissa ja kaada joukkoon. Hämmennä juuri ja juuri sekaisin ja kaada vuokaan.
Paista uunissa 50-60 minuuttia. Anna jäähtyä ja nauti kermavaahdon kera.


keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Pari tapas-herkkua (Rio 2014)

Tämän illan peliä ajatellen tulee tässä pari tapas-herkkua. Tapas ei ole mulle ollenkaan tuttu. Valitettavasti. Espanjalaiset pikkusyötävät tuntuvat olevan erityisen hyviä, ainakin nämä maistuivat niin kotiväelle kuin ystäville. Ananas muutti Manchegon makua metkasti, joten nirsommallekin upposi hyvin. Chorizojen alkuperäinen ohje vaati piquillo-paprikaa, joka on ilmeisesti jonkin sortin makea chilipaprika. Kyseisiä paprikoita ei Suomesta paikallismarketista löytynyt. En jäänyt repimään hiuksia vaan, Nannan ystävällisellä ohjauksella (kiitos!) käytin suippoparikoita. Makeus toimii loistavasti chorizojen suolaisuuden kanssa! Oli muuten eka kerta chorizon kanssa, en ole (niitäkään) ennen maistanut, ja vähän jäi mietityttämään että näinkö suolaisia chorizot ovat, vai oliko ko. merkki suolainen. Tein kokeiluversiot, eli ihan pienet annokset, mutta molemmat olivat todella helppoja toteuttaa, joten näitä voisi tehdä isolle joukolle näppärästikin.

Chorizot rivissä. Ei niin onnistunut kuva, mutta loistava maku!

Chorizot makealla paprikadipillä
2 suippopaprikaa
½ dl majoneesia
½ tl savupaprikajauhetta
1 tl sitruunamehua tai 1 limen kuori
suolaa ja pippuria
200 g chorizo-makkaraa

Laita uuni lämpiämään 225 C asteeseen. Puolita suippopaprikat ja poista siemenet. Laita paprikat pellille leivinpaperin päälle kuori tai ulkopuoli ylöspäin. Paahda 15-30 minuuttia, kunnes kuori saa mustia läikkiä. Laita kuumat paprikat kulhoon ja muovikelmu päälle. Anna jäähtyä vartin verran ja poista sitten paprikoista kuori. Jos et käytä paprikoita heti, laita ne lasipurkkiin öljyn peittoon.

Laita kaikki muut ainekset paitsi chorizo-makkarat tehosekoittimeen tai hurauta sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi. 
Siivuta chorizot ja paista pannulla vähän väriä. Tarjoile paprikamajoneesin kanssa.

Manchego ja ananas ne yhteen sopii
Ananas-Manchego-palat
n. 200 g tuoretta ananasta
2 rkl sokeria
2 rkl voita
ripaus kanelia
ripaus chilijauhetta
n. 170 g Manchego-juustoa huoneenlämpöisenä
suolaa ja pippuria
20 cocktail-tikkua

Leikkaa ananas 1 cm:n kuutioiksi. Leikkaa Manchego-juusto suurinpiirten samankokoisiksi paloiksi. Noin 20 kpl kumpaakin.
Laita sokeri pieneen kattilaan ja lisää 1 rkl vettä. Kiehuttele sokeri vaaleanruskeaksi. Pienennä lämpöä ja vatkaa mukaan voi. Varo sokerin roiskumista!
Lisää kaneli ja chilijauhe. Anna kiehua vielä pari minuuttia jotta karamelli hieman paksunee.
Lisää joukkoon ananaskuutiot ja kääntele, että hedelmät saavat karamelliä joka puolelle sekä hieman väriä. Mausta suolalla ja pippurilla.
Kaada ananakset lautaselle. Laita coctail-tikkuihin ananaskuutio ja juusto, juusto tulee siis alimmaiseksi. Tarjoa lämpimänä.


maanantai 16. kesäkuuta 2014

Bavarois - Baijerilainen kerma (Rio 2014)

Viikko sitten järjestimme makkaramaistiaiset. Paikalle kutsuttiin sekalainen seurakunta: oli kavereita ja naapureita, isoja ja pieniä, nuoriso-osasto ja tulipa sattumoisin paikalle harvinaisia vieraita Tansaniasta asti. Puoliso grillasi minkä ehti ja muut maistelivat ja arvioivat makkaroita. Niitä olikin 18 eri lajia ja maistelut tehtiin kenenkään tietämättä, mikä tuote oli kyseessä. Säästimme toki tuoteselosteet ja työhuoneessa sai käydä lopuksi katsomassa mitä tuli syötyä. Osa makkaroista olivat keskenään lähes samanmakuisia, mutta rakenne oli erityyppinen. Joukkoon mahtui myös mm. hevosmakkara ja barbequen ja chorizon makuiset grillimakkarat. Mitään tilastoja emme tehneet, joten suosikkimakkarat oli jokaisen oma asia. Omassa perheessä vanhin lapsista odotti kovasti krakovanmakkaraa, muttei sitten tykännytkään. Itse pidin kovasti, sekä balkantyylisestä, mutta puoliso suosi makumaailmassa perinteisempää grillimakkaraa.

Tämä siis makkaramaistiaisista, josta aasinsiltana Saksaan. Hapankaali jäi tekemättä/hankkimatta ja kun vieraitakin oli yli 30 alunperin juhliin ajattelemani baijerilaiskermaherkun valmistus siirtyi muutamalla päivällä. Onneksi meillä ramppaa ystäviä mukavin väliajoin, niin sain testata tätä toisille vieraille.

Bavarois on kermainen, hyydytetty vaniljavanukas, ikäänkuin rikas vaniljakastike, johon lisätään liivatteet ja kermavaahto. Vaikka ranskalaiset kokit ovat tämän(kin) tuoneet kuuluisuuteen, on alkuperä edelleen Saksassa. Erittäin helppo tehdä myös kotioloissa ja tekee vaikutuksen jälkiruokana. Tämä syötiin alta aikayksikön, joten tämän illan otteluun täytyy kehittää jotain muuta syötävää. Saksan joukkue pelaa ensimmäisen ottelunsa ja vastassa on Portugal. Jotenkin on jäänyt kuva, että joukkue on hyvässä kunnossa ja odotukset ovat korkealla. Käykö niin, että monta päivää pelataan jalkapalloa ja lopuksi Saksa voittaa? Toivottavasti ei (mä kannatan Englantia), mutta tässä ottelussa sympatiat on Saksan puolella ja odotan hyvää peliä.

Baijeristakin tulee herkkuja

Bavarois - baijerilainen kerma
5 liivatelehteä
3 dl kuohukermaa
1 dl maitoa
1/2 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
5 kananmunan keltuaista
2 dl vispi- tai kuohukermaa

Mansikoita tai marjahilloa

Laita liivatteet kylmään veteen.
Vatkaa kuohukerma, maito, sokeri, vaniljasokeri sekä keltuaiset yhteen kattilassa. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes kastike sakenee. Ota kattila liedeltä. Puristele liivatteista ylimääräinen vesi pois ja vatkaa vaniljakastikkeen joukkoon. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi.

Vatkaa vispi- tai kuohukerma vaahdoksi ja sekoita varovasti jäähtyneen vaniljakastikkeen joukkoon. Kaada kastike yksittäisiin annoskuppeihin tai isoon kulhoon, kuten rengasvuokaan. Jäähdytä jääkaapissa neljä, viisi tuntia. 
 
Kumoa muotista ja koristele tuoreilla mansikoilla tai hillolla.

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Horchata (Rio 2014)

Kisakeittiössä tehtiin jo muutama päivä sitten horchataa Costa Ricaa ajatellen. Horchata on vanilja-kanelijuoma, joka tunnetaan kautta Latinalaisen Amerikan. Ainesosina käytetään riisiä, ohraa, mantelia tai seesaminsiemeniä. Mausteina voidaan käyttää jopa 18 eri yrttiä, kuten Ecuadorissa, mutta yleisimmin mausteena on kanelia ja vaniljaa. Ohessa todella helppo versio riisijauhoon, jonka löysin Internetin syövereistä ja joka viittasi myös Costa Ricaan. Jos ei halua sijoittaa riisijauhoon ja omistaa tehosekoittimen, voi tavallisesta riisistä tehdä juomaa, esim. näin.
Horchata

Horchata
Reilu 1 1/2 litraa juotavaa
1 litra maitoa
1 litra vettä
2 kanelitankoa
1 1/2 dl sokeria
reilu 1/2 dl riisijauhoa
1 rkl vaniljasokeria

Kuumenna maito ja anna poreilla puolisen tuntia. Kaada keittynyt maito isoon astiaan ja lisää vesi ja kanelitikut. Anna levätä vartin verran.
Vatkaa sitten huolella nesteeseen sokeri, riisijauho ja vaniljasokeri. Jäähdytä jääkaapissa neljä tuntia.
Kaada juoma tarjoilukannuun, mutta jätä sakka ja kanelitikut astian pohjalle. Tarjoile jäiden kera, ripottele päälle kanelia.

Nam, tosi hyvää! kommentoi nirso neitimme ja kylläpä tuo omaan makuunkin käy oikein hyvin. Tämä onkin erinomainen kesä juoma, jota voi tehdä ison satsin tai maustaa vaikkapa rommilla, kuten puertoricalaiset tekevät.


torstai 12. kesäkuuta 2014

Nysse alakaa (Rio 2014)

Kirjoittelen tässä pitkästä aikaa. Elämä on ollut kiireistä - ja niin tulee olemaankin, mihinkäs se vauhti katoaisi. Tässä arkihösäämisen ja lomasäätämisen ohella olisi tarkoitus seurata jalkapallon mömmömkisoja. Meillä minä intoudun jonkin verran, muut lähinnä ihmettelevät. Jottei aika menisi täysin töllön ääressä, palloilen myös keittiön puolella ja haastan itseni kokkaamaan kisassa pelaavien maiden ruokia.

Juu-up. Kyllähän sitä kokkaa vaikka ranskalaista ruokaa, mutta annas olla - että vaikka norsunluurannikkolaista myös? Otinkohan liian ison haasteen? Rohkea rokan syö (ja meikäläisen kokeilut)...